Suuretsintä tuotti tuloksen =0)

Töiden jälkeen suoritettu piuhojen suuretsintä tuotti toivotun tuloksen! Hukassa olleet piuhat välikappaleensa kanssa löytyivät - ja sain muutaman kuvan siirretyksi. Kovin korkealuokkaisia eivät kuvat valitettavasti ole, mutta ehkä jonkinlaisen käsityksen saa siitä, millaisia töitä on joko valmistunut tai valmistumassa...  Periaatteessa en haluaisi kuvata keskeneräisiä töitä, mutta -

en voinut vastustaa kiusausta ...

Kukkaseppelekaitaleiden ruutuvirkkaamisen aloitin joku aika sitten. Tällä hetkellä joudun painiskelemaan sen välillä, teenkö kaitaleista päiväpeiton vai tuleeko niistä koottua verhot. Aika sen näyttää...

Kaupan muovikassit on saatu hyötykäyttöön. Ja kylppärissä ei enää palele jalkoja...

 Viime talven satoa - olleet kovassa käytössä ja pestytkin jo moneen kertaan.

Kuva hieman lähempää. Värisävy muuttui kuvaamisen myötä. Lapasten malli on oma.





Alapuolella kaksi kuvaa mieheni valmistamasta pahkapöydästä. Valokuva ei kyllä tee sille täyttä oikeutta. Luonnossa se näyttää monta kertaa paremmalta!

Vaikka aikomuksenani oli laittaa kuva siskontytölle valmistetusta dominopeitosta vasta joulun jälkeen tänne - en malttanut odottaa... Suurin osa jämälangoista tuli hyödynnettyä tässä työssä.

Peiton reunustin kiinteillä silmukoilla ja rapuvirkkauksella.

Nämä ajattelin jakaa kanssanne tällä kertaa...

Kaamosaikaa ja lumisadetta odotellessa, näkemisiin :)

Kuvien siirto-ongelmia :( -

Ajattelin tänään siirtää muutamia uudempia valokuvia kamerasta Picasaan ja sieltä tähän, mutta siitä yksinkertaisesta syystä, että mistään en löytänyt sopivaa piuhaa kameran ja tietokoneen välille se jäi tekemättä. Vielä muutama päivä sitten kyseinen piuha oli hyvinkin tallessa, mutta nyt ei löytynyt mokomaa - ei sitten mistään. Yritän saada aikaan suuretsinnän lähitulevaisuudessa...

Tänään sain valmiiksi yhdet villasukat ja jatkoin kotvan aikaa jäähyllä ollutta miehelleni tulevaa Jussi-villapaitaa, sen hihoja. Teen molempia hihoja samanaikaisesti, kuten olen omalla kohdallani nähnyt hyväksi toimia. Joskus on pakko laittaa joku juttu "hautumaan", (jotta sen näkisi uusin silmin) ja sen valmiiksi saattaminen näin olisi mielekkäämpää ja innostavampaa...

Taisi olla viime talvena, kun väsäsin tällaiset tumput itselleni.

 Alla on osa kauan aikaa sitten virkattua päiväpeittoa. Kuvassa yhden ruudun verran ikuistettuna. Kokoa on niin, että parisängyn päiväpeitoksi saakka piisaa.

Vasemmalla eräälle violetista väristä pitävälle pikkuneidille valmistunut neulesetti.

Kuulin vastikään näiden sukkien matkanneen Ranskan maalle, eräälle rouvashenkilölle siellä.

Nämä kirjoneuletumput sai hyvä ystäväni Helsingistä joku aika sitten. Hän oli näistä otattanut valokuvan ja lähettänyt sitten sen minulle. Ja taas kaikki siitä yksinkertaisesta syystä, etten ikinä kuuna päivänä muista ottaa kuvaa valmistamastani käsityöstä, ennen kuin sen eteenpäin lähetän.... 

Kiitos ystäväni,valokuvasta!

Nyt on toivotettava teille kaikille hyvää yötä, koska matka kohti Höyhensaaria kutsuu. Huomenna on meno aamuvuoroon töihin. Näkymisiin ;)

Ja tarina jatkuu...

Aamusella sitten käytin koiraamme ulkona... sillä olikin todella paljon viestiteltävää kavereilleen - ei meinattu päästä paria metriä yhtäjaksoisesti etenemään, kun jo taas oli uuden viestin jättäminen pakollinen  ;)

Ulkona ollessamme mieheni oli laittanut kahvit valmiiksi ja kattanut aamupalan. Ihanaa - kiitos, oma Rakas!

Mutta sitten taas niihin käsitöiden pariin...

Lähetin siskolleni tällaisen sohvatyynyn reilu kaksi vuotta sitten... Käytössä kuulemma on ollut ;)

Tuon valkoisen tyynyn malli löytyi vanhasta Suuri Käsityökerho-lehdestä, jonka kirpparilta hankin joskus kauan aikaa sitten: mielikuvissa on, että jostain vuodelta 1999 tai jotain tuo lehti oli, eli ei nyt tarvinnut mennä ihan nappisodan aikakaudelle saakka sentään.

Whisper-langasta neuloin viime talvena sohvatyynyn päällisen. Langasta tykkäsin kovasti. Muistaakseni puikoilla nro 4 neuloin.

Ja omalle rakkaalle tein toissa talvena kirjoneulelapaset. Pohjavärinä valkoinen Nalle ja kuviovärinä vihreä Nalle Colori. Tämän jälkeen on tullut tehtyä muutamat kirjoneuleiset tumput... 

Alla olevat turkoosit lapaset matkasivat eräälle ihanalle rouvalle Kanadaan, siis sille samalle, jolle läksivät ne valkoiset pitsisukat.

Ja täytyihän sitä kokeilla tehdä sukat myös varpaasta varteen- tekniikalla. Meillä kyläilemässä olleen rouvan sain sukkamannekiiniksi. 

Pahkapöytä, joka tuolta taustalta pilkahtelee, on rakkaani valmistama. Siitä jossain vaiheessa koetan saada kuvan näpsäistyä - sen verran upea se on, etten sitä malta olla blogiini laittamatta.

Sukkakuvista alimmassa näkyy myös osa koirastamme, Jakesta.

Innostuin neulomaan myös tonttutypyköitä...

Neuloin "jämä- seiskaveikoista" neulepuseron ystävälleni. Hänen miehensä sai samalla perusohjeella neulotun villapaidan, jossa yhdistelin muutamaa kokoa ja otin enemmän väritoivomuksia huomioon. Molemmat neuleet sopivat saajilleen kuin nenä päähän.

Dominoneulettakin oli kokeiltava...

Tämän domino-patalapun jälkeen on valmistunut tilkkutäkki siskontytölle. Ruutujen koko tuossa peitossa on noin 10 x10 cm. Kaikkiaan neliöitä tuli väkerrettyä 143 kpl. Kuvan tillkutäkistä laitan tänne jossain vaiheessa joulun jälkeen, koska se on menossa omistajalleen jouluisessa pehmopaketissa.  

Jostain on lähdettävä liikkeelle....

Olen sellainen hassu naisimmeinen, joka tosiaan jo muksuna sai innostuksen käsitöiden pariin.

Vasta nyt muutaman viime vuoden aikana sitä sitten on huomannut, kuinka ihanan rentouttavaa on ottaa puikot tai virkkuukoukku kätöseen ja alkaa luoda silmukoita ja sitten kun työ kerros kerrokselta etenee ja vihdoin viimeistelyjen jälkeen valmistuu... Mun pitäisi parantaa tapani ja valokuvata valmiit työt heti valmistumisen jälkeen. Mutta miksi se on olevinaan niin vaikeata? Huomaan kerta toisensa jälkeen lähettäneeni työt eteenpäin, ennen kuin ne ovat ennättäneet kameran linssin vaikutuspisteeseen saakka. Ja sitten onkin jo liian myöhäistä.

Työkaverin innoittamana nyt sitten haluan kokeilla, mitä tämä bloggaaminen on.... Kärsivällisyyttä lukijani - toivon.

Koetan tähän alkuun kerätä jotain kuvia niistä tekemisistä, joita olen vuosien varrella saanut aikaan.

Olen jossain vaiheessa tekaissut villapaidan, jonka mallin bongasin muistaakseni ikivanhasta Sandra-lehdestä, tarkempaa lehden valmistumisvuotta en kyllä kuolemaksenikaan muista...

Mulla itselläni tätä neuletta ei enää ole. Olen antanut sen eteenpäin. Valmistui muistaakseni muutama vuosi takaperin.

Tässä on muutamia sukkia pikkuihmisille valmistuneina ja keskellä kaunista kesäistä päivää kuvattuina.

Viereiset sukat tekaisin mieheni siskolle pari joulua takaperin. Muistin tuolloin viime tingassa ennen pakettiin laittamista ottaa kuvan. Ihan kiva muisto.

Vieressä olevat valkoiset pitsisukat matkasivat Kanadan kylmään talveen vuoden 2011 alussa.

Nämä sukat matkasivat myös sinne kylmään Kanadan talveen lämmittämään palelevia jalkoja.






Alla sukkia, jotka myös pari joulua takaperin tein ja lähtivät matkaan samaan osoitteeseen kuin nuo mustavalkoiset Polkka-sukatkin. 

Alla eräs ihana pikkuneiti, jolle sain luovuttaa kauan sitten neulomani myssyn, joka tuohon saakka oli odotellut tulevaa omistajaansa. 

Ja tässä toinen iloinen tyttönen, joka sai neulesetin parahiksi joulujuhliin, jossa esiintyi. Malli on Novitan Muksu-lehdestä jonkin verran mukaillen.

Siskontyttö Effi sai parahiksi serkkunsa synttäreille päälleen samaisesta lehdestä bongatun ja jälleen kerran hieman lisää muokatun neulesetin.

Tämä hommahan viekin ihan mennessään - aika hurahti huomaamatta ihan reilusti pikkutunneille saakka. Onneksi ei aamulla tarvitse välttämättä herätä ihan kukonlaulun aikaan - vapaapäivä kun on töistä.

Karvainen perheenjäsenemme kyllä voi tuosta heräämisestä olla toista mieltä. Miehelleni lupasin illalla, että aamusella on mun vuoroni herätä ja käyttää koiruuttamme aamulenkillä.

Jatkan lähipäivinä blogiani.... Siihen saakka ;)